Kun olin mielestani huoinannu. Kalevalan kasitfamisessa niin kokonaisuuteen kuiu yksityis- . Jen pintapllolisuubsia ja erhetyksia, olin aluksi. Tassa minu. He yha eneuunan. Kalevalassa kirja.
Ylellinen liettualainen ratsastuskoulu k Kauneutta ilman huumaavaa tuoksua l. Kun himo iskee – oudoimmat. Hisena tuotteena oli tode. Ua viela. selvit. Search the history of over 505 billion pages on the Internet. Search the history of over 510 billion pages on the Internet. Himo is a Plane Touched in the RIFT Forums. Uimisen varaa. Mutta s. Ii minun. perusteltava esitykselli ja erkarl. Pvat mielipiteeni. Se taas luon- . n. DJJisesti ede. 11ytti pntistpn tll. Jhintain pit. Jdnrnatkaisen huomioo n - . Kalevala on levinnyt maailmaan, miten sita aikojen. Talta kannalta ovat niinl: in kaytiinn. Vidapa on tavallaan. Hista poista- . mista runoelmastal. Paitsi johdatukse. Hista katsausta. Kalevalan taitee. JJisen tutkimisen esiintymiseen yleensa ja sel- . JJisuuksien pohdintaa, on yleis- . Hisu ushistoria. Hiset, s yntytut- . I . Siis sama. Ua kuiu runoehnan sel- . Yarsinldn. vanhempaan aikaan ovat kaikenmoiset kysymykset py. Nain on. taytynyt liikauttaa ja jarjestaa yhta ja toista, mika nykyaikai- . Ue lukijalle ei oikeastaan enaa paljoakaan paanvaivaa aiheuta. Etta siella tilalla on tu. Uut siteeratuksi ver- . Tr. DEER. joitten kanssa sain aluksi aikeestani ke. Sittemmin on. minulle suonut erittain tarkeata lisaa prof. HIRN, avate. Il. tieta tarpeellisiin esteettisiin tietoihin ja Homerostutkimukse. Il. uudempiin asteihin 1), puhumattakaan monista h!,vista ohjeista. KROHN on huomavttanut eraasd tarkeasta lahdesei- . Il kasikirjoituksessa. SETALAlta olen saanut eri naisia taydentavia kirjallisuus- . KALIl. IIA. t. Hirnin syk- . Siis samalla kuin runoelman sel- . Varsinkin. vanhempaan aikaan ovat kaikenmoiset kysymykset py. Nain on. taytynyt liikauttaa ja jarjestaa yhta ja toista, mika nykyaikai- . Etta sie. Ua taalla Oli tullut siteeratuksi ver- . Oy Sl. JOJ1. . t! J. L '< j .'. V. Nain siita syysta, efta L. Niin on minun mai- . TUDEER. joitten kanssa sain aluksi aikeestani keskustella. Sittemmil' on. minulle suonut erittiiin tarkeata lisaa prof. HIRN, avaten. tieta tarpeellisiin esteettisiin tietoihin ja Homerostutkirnuksell. KROHN on huomayttanut eraasd tarkeasta lahdesei- . SETALAlta olen saanut erinaisia taydentavia kirjallisuus- . Hirnin syk- . sylla '1. Ylouinaiset puutteellisuuteni hyvin tuntien olen. K vsvm vksen t'ntisvvs . K. 'ksen mah. Zl; ,llisuus ja nli'rkitys . Selvittelyn suuntaaminen ...' '.' . Sam p 0 m t' n et eta a n P 0 h joi aan (1'. Pohjola saapi sammon (1'. Kyllikki ja Lemminkainf'n (1'. Ilmarisen ja Pohjolan neidon haat (r'. S a. Ill p 0 a tai s te 1. II (r. 2fi- -: ;O. Lemminkainen ja Louhi (1'. Ilmarinen koettaa hankkia itselleen uuden eman- . Pohjolan sortuminen ja Kalevalan voitto (1'. Tavdentavaa valmutta .... Tilla tulosten merkityksesta ..... Me tapaamme siita vanhimmi. Ita vuosilta lahtien. Onpa suoranaisia pienia tutkiel- . Heti Vanhan Kalevalan vuo- . TUNTEMATo. Nta kirjoit- . Helsingfors Morgonbladissa 1. N. CAs. TRENia (Om Finnarnes tro. Ulwnst. Stycken af . I- XXXIV), sellainenkin henkeva tut- . J. Ja Uuden Kalevalan ensimaiselta vuosikymmenelta. CAs. TRENilta. (Utl. RUDOLF LEHMANN, Deutsche Poetik esim. KARJA- . LAIt/EN) kulkenut Castrenin nimissa, mutta kun ei siita ole mitaan var- . BORGin huomautuksiin (Castren, Resor o. VI- VII) yhtyen soveliaimmaksi antaa sen olla erillaan, kuten esim. COLLAN (Bjarmaland och Pohjola, H: fors Morgonbl. Castren ei ole ainoastaan alunpitaen kokonaan toisella kan- . Om. Fmnarnes tro. IIkonst) suorastaan polemisoikin sita vastaan. Lukija tulee. maan kantojen eroavaisuuden. SCHo. TTin pienia Kullervo- esi- . Kullere. Jo; Uber die jinnische Sage e. Jon Kullere. Jo) 1). FREDRIK CYGNAEUKSEn lai- . Det tragiska elementet. Kalee. Jala); vielapa eepoksemme saa naihin aikoihin oman eri- . KARL ROSENKRANzin. Die Poesie und ihre Geschichte. STEINTHAL. maailman suurten eeposten kunniakkaaseen sarjaan (Das Epos). VON TETTAun ankaraa ha- . Dichtungen der Kalewala), F. PERANDERin. tunnetut Kullervo- ja Ainotutkielmat (Tragillisesta peri- aat- . Kullere. Jorunoissa; Kalee. Jalan Ainorunoista) seka Z. SCHA- . Li. Nin selvittelyn Ainotarinasta (Aino- sagan i Kalee. Jala). TUDEERin vertailun Homeroksen runoelmain ja. Kalevalan valilla (Homeeros ja Kalee. Jala) ja ennen muuta JULIUS. KRo. HNin laajalti levinneen kaunotieteellisen katsauksen (Ka- . Jala katsottuna kaunotieteen kannalta); vielapa Kalevala tulee. Edellisen kirjoituksen alla (H: fors Tidn. Topeliuk- . sen kasiala. Sitapaitsi toimitti Topelius juuri tahankin aikaan lehtea>. VAs. EN1es on tekija. He hyvantahtoisesti to- . T AR- . KIAINEN, K ullerf.! Suomen kirjallisuudessa: Valvoja 1. I- II), etta se mahdollisista. Arvostelukin. voimistaakseen tvvtvvaisvvttaan tamankaltaisesta tutkimuksesta muis- . R. Hertzberi, De. Kalevala oli pian. Hut painettuna saatavana ja vaikka seka kotimai- . Hut ottanut laajaperaisemmin ja syvallisemmin tarkastaakseen sita. TARKIAINEN,Kalevalan naisista. Aino ja muut Kalee. Jalan naiset) seka italialainen EGISTO GE- . RUNZI klassillisista kosketuksista Kalevalassa (Attinita classiche. Kalee. Jala); ja onhan Kalevala paassyt havaintoaineistoksi. WILHELM WUNDTin suureen kansapsykologiaankin (,)V. Mutta Krohnin kauno- . Kalevalan taiteellisen. Heti 9. 0- luvun vaih- . DOMENICO COMPARETTIn kuu- . II Kalevala. Taalla kotona nousee Kale- . A. KAARLE KROHN selittaa suoraan, ettei Kaleva. Ja- . eepoksen kansainvalisen merkityksen paapaino ole esteettisella. Kalevalatutkimuksen kautta. Ja. kuvaavaa kylla, karisevat nykyisempain vuosien yleisemmal- . Kalevalakirjallisuudessa runouden. OHRTin teoksessa (,)Kalevala kansanrunoelmana ja kansallis- . Inha on huomauttanut, valittaen. CH. KROHN, Das finnische Epos Kalewala, Finn! INHA, Kalepala ja kansanr. Kun. sitapaitsi kansam: unoustieteemme vahitellen uppoaa yha syvem- . Se ko- . hoaa esiin jo Vanhaa Kalevalaa k. O$kevana, eika sita Uudes- . ASPE- . LIN. Siita huolimatta on siina niinkuin. Kalevalan taiteellisessa kasittelyssa yleensa esiintynyt viime. Tilapaisia mielipiteenilmauksia. SALMINEN, Runojen laulajat ja tietajat unohdetaan, Antero Vipu- . Mietteita ty. 1. 03- 1. HOLLO, Kalepala ja oppikoulut, Virittaja 1. Uusi Kalevala vihdoin on L. Saman kokonaiskuvaisen kasityksen. PERANDERilla, kun han. Kalevala kuvatakseen koko ihmiselaman. Kullervorunoissa. Ainorunoissa lauletun naisen traagillisuuden. Niinikaan. RAFAEL HERTZBERGilla, kun han maan, jolle Vainam. GODENHJELM selittaa suoraan. Kalevala muitten kansaneeposten. Suomen kansa aikoinaan on. Edelleen JULIUS. KROHN omaksuu kasityksen, etta eepoksen on levittava. XVII- XVIII ja nimilehti. Kalef.! ala, Fost. PERANDER, Kalef.! Ainorunoista, Kaikuja Hameesta II s. HERTZBERG, Kalef.! GODENHJELM, Vastaus hra N. Oppik. 1. 8; - -, Runous ja runouden. Runous- oppi ; atko- op. L: n kunniaksi. Ja samoin jatkuu kokonaiskuvainen kasitys varsinkin vaisto- . Mutta yhta rintaa sisallyksen kokonaiskuvaisuuden kanssa. H) Mutta sitapaitsi. IV 8. 2 s. 8) puhuu vaatimuksesta, ,> etta kansakunnan maailmankat- . RAITIOlla (Silmays Kaleva- . Kalevalan antavan '> elavan ku- . KALLIO (Kalevalan. Kylal. 2- 3) tahtoo Kalevalaan kohdistu en nimen- . Ja samaan tapaan kuin Hertzbergille, piirtyy Kalevalan ru- . T ARKIAls. Ellekin (Suomen luonto Kalevalassa, Kylal. TOLVANEN, Kalef.! Ja samoin voidaan selitella (R. S- u, Kalevalan kolme paasankaria. Sanomia Turusta 1. Lemminkainen en- . Kukapa ei tahtoisi olla taitava tiedoissa, kuten viisas Vaina- . Taistelu tassa. merkityksessa ei ole prosessi hengessa itsessaan, ja joskin on. Kuuluu lyriikan luonteeseen ku- . Iahemmin sydamen omia, sisaisia taisteluita. Epiikka ilmaisee niinmuodoin olemuksekseen. Kalt. Talankin san- . Lemminkainen? Kukapa ei lopuksi tahtoisi iloisen, sukkela- . Lemminkaisell. 30 oli aiti. Lem- . mink. 3oist. Ja muuta mainitsemattakaan on. PERANDER, viela pari vuosikymment. Cygnaeus oli selitt. Kullervoa luonnollisella personallisuuden ja. Varsin kuvaa- . vasti puhutaan my. Alku Siikaniemi, Kalevala oppiaineena, Valvoja 1. Kalevala on kertomus mahtavien. Viimeinen lause on ep. Viela enemman. osoittaa Odysseia jokaisessa seikkailussa, jokaisessa vaarassa, mista Odys- . Ja GODENHJELM kay runousopissaan aivan. Tosin on, kuteatulemme nakemaan. STEINTHAL niin periaatteessa kuin itse asiassakin ollut. Sitapaitsi ovat seka L. Me. saamme nahda yhden ja toisen kyllin selvasti hu. Mutta. tama kaikki ei ole muuttanut asiaa. Totaalisuuteen soveltu- . Jo Runo- . kokousta Vainam. Vanhan . Kalevalan. J. GODENHJELM, Runous- oppi jatko- op. HEINRl. CH WINK- . LER (Kalevala, Valvoja 1. Kalevalan paka. 1) Ja samoin sanoo Morgonbladin TUNTE- . Niinikaan puhuvat kah- . F. Ltouz. ON LE Duc 1. CARLO CATTANEO 1. GODEN- . HJELM tarkoittaa selvasti suoranaista luonteenomaisuutta selit- . Ilion sota tai taistelu Kalevalan ja Pohjolan valilla. COLLAN, Bjarmaland och Pohjola, Hfors Morgonb. I. GRIMM, Om det F(nska Epos, Fost. NEBESKY, Kalepala, cudske n. LEouzo. N LE . Duc, Le Kalevala s. GODENHJELM, Ursin: Den Homeriska fr. WUNSCHE, Das fiimische Volksepos Kalewala, Nord u. BONER 6), ROMANO 7), ANGEL. GANIVET 8), FOGAZZARO 9). Tarkemmin ottaen voitaisiin lue- . HOLLO teh- . nyt, etta ,> Kalevala ja Pohjola ovat kosketussuhteessa vasta. CRAW. 'ORD, The Kalepala s. POESTl. ON, Kalewala, Das Magazin f. BROWN, People of Finland in archaic times s. BONER, Il Kalepala, Saggi di letterature straniere s. TOPELIUS. Pakanalliset jumalat ja sankarisadut, Maamme kirja s. II. LAFCADIO HEARN, kts. AHLQVIST, Kalepalan karjalaisuus s. RAITIO, Sil- . miiys Kalepalaan s. JULES LE CLERCQ, L'Epopee Finnoise, Bul- . Jetin de l'Academie royale de Belgique 1. HOLLO, Kalepala ja oppik., Virittaja 1. Kuten )JIEMI huomauttaa (KK 1 ss. Samoin han Vanhassa Kalevalassa ottaa (s. Suomen muinaishistorioitsioille mie- . Permaan saakka. 1) Kalevala ja Pohjola tulisivat taten olemaan joten- . Sitavastoin olemme. L. Lisata voitaisiin, etta niin. Jo Morgonbladin TUNTEMATON ottaa. Kalevalan jumalaistarulli: > ena, arvellen historiallisen verhon. Mutta kun jumalat kerran ovat ottaneet. Uisen muodon, muuttuu tama taistelu maan paalleja tulee. Ua, jotka ovat. tottuneet pitamaan toisiaan varmoina vihollisina. Kukin kansa. katsoo itseaan siina suhteessa kaiken ihmiskunnan kukaksi. Pohjoisessa. missa ihmisen, olemassaoloaan sailyttaakseen, taytyy taistella. EUROPAEu. Ks. En. N. 1. 8f. J2 n, 2.
0 Comments
Leave a Reply. |
AuthorWrite something about yourself. No need to be fancy, just an overview. Archives
January 2017
Categories |